Syytöksenhakuiset toiset äidit

Äiti on äidille susi. Niimpäniin. Kulunut fraasi. Mutta fraasit kuluvat siksi, että ne ovat totta. Facebookista saa harvase päivä lukea, miten joku kummastelee nähneensä kaupan karkkihyllyllä kiukuttelevan (mielestään liian nuoren edes tietämään mikä on karkki) lapsen. Tai kuinka joku äiti jäädytti lapsensa kädet kuljettamalla häntä kaupan oven edessä ilman hanskoja. Luomufoorumeilla järkytytään kilpaa kun joku sanoo ettei ole koskaan kokeillut itse tehdä sosetta. Kestovaippasivuilla iho alkaa kutista ja omakin persaus punoittaa pelkästä kertisvaippojen myrkyistä kertovista julkaisuista.

Tänään kaupungilla Koisolla oli päällä vuorelliset lenkkarit. Kenkien sisällä oli vuoren lisäksi paksut ja lämpimät villasukat. Ulospäin nuo poposet näyttivät aivan tavallisilta tarra-lenkkareilta. Ajattelin, että mitäs jos joku kuvittelee minun harrastavan keskellä kaupunkia pitkää vaunulenkkiä kesälenkkarit lapsen kipittimissä ja kirjoittaa paikkakuntamme facebooksivulle: "Ette usko mitä juuri näin! Lapsi oli rattaissa pelkissä lenkkareissa ja pakkasta oli 10 astetta!"

Todellisuudessa hänellä oli jaloissa talvilenkkarit ja olimme ulkona vain välimatkat parkkipaikalta kauppaan. Mutta äidit ihan oikeasti kyttäävät silmä tarkkana toisiaan. En voi uskoa, että pistin vaunupeiton lapseni jalkojen päälle. Taatusti tiesin lapseni jalkojen olevan lämimät. Mutta ei se näkynyt kengistä ulospäin joten mielummin laitoin jalat piiloon. Onko todella niin, että meidän pitää pukea pienokaisemme venäläiseen tekoturkikseen jotta kyyläävät vanhat meduusat nyökyttäisivät hyväksyvästi päätään?

Tämä tilanne juonsi juurensa jutusta jossa eräs äiti kirjoitti järkyttyneenä kuinka oli nähnyt kauppakeskuksen ulkopuolella pienen lapsen kävelevän ilman hanskoja. Olen aivan varma, että kyseiselle tapahtumalle oli syynä lapsen "heitän hatun ja hanskat maahan" -raivari ja äiti kiirehti perheineen bussiin. Tai äiti oli juuri saanut puhelun yleiseltä syyttäjältä ja häntä syytetään liito-oravien pesimärauhan häirinnästä koska sienesti itkevän vauvan kanssa. Jotain mikä vei huomion ja lapsen hanskat pääsivät unohtumaan hetkeksi. Ehkä hanskat olivat kadonneet kaupassa? En usko, että kukaa tahallaan veisi lapsen ilman asianmukaista vaatetusta pakkaseen. Miksi ihmeessä pitää osoittaa syyttävä sormi ja tuoda asiayhteydestä irrotetut havaintonsa julki hakien lisää syyttäviä sormia? 

Lapsen heitteillejättöön on puututtava. Jos näkee joulun tienoilla puolivuotiaan laskettelurinteessä uimapuku päällä on syytä sanoa jotain. Tällä aikakaudella kaikki on vedetty överiksi. Olen varmasti itsekkin syyllistynyt ajatteleman "tuon tekisin paremmin" ajatteluun ja kauhistellut ääneti 15 vuotta vanhoja turvaistuimia jotka kuuluisivat ennemmin kaatopaikalle kuin Audin takapenkille. Mutta tällaisesta toisia äitejä turhaan nillittävästä ajattelutavasta pitäisi pyrkiä eroon. Kukaan ei tiedä, minkälainen vuori kenkien sisäpuolella on tai onko lapsi tempaissut pipon päästään itse juuri sillä sekunnilla kun sinä huomaat paljaiskuulan citymarketin pihassa. Kukaan ei näe seuraavaa sekunttia, jolloin pipo laitetaan takaisin päähän. 

Pöpöhysteerisenä vanhempana tunsin piston sydämessäni erään äidin kertoessa, ettei kehtaa mennä kerhoihin koska hänen lapsellaan on usein astmaattista nuhaa. Toiset luulevat, hänen tuovan mukanaan kipeän lapsen tartuttamaan muut. Tähän on tultu. 

Nykyään tiedetään vauvojen kasvavan korvikkeellakin. Pilttipurkit ovat hyväksyttäviä. Kertakäyttövaipat ovat normaalempia kuin kestovaipat. Subjektiivinen päivähoito-oikeus antaa luvan viedä lapset hoitoon vaikka vanhemmat ovat kotona. Äidit tietävät, että itseään on lupa armahtaa. Koska äidit oppisivat armahtamaan toisiaan?