maanantai 6. huhtikuuta 2015

Miksi lapsille syötetään roskaa?

Luulisi, että eläessämme 2015-lukua, tiedostaisimme jo miten tärkeää ravinto on lapselle. Ja niinhän me tiedostammekin. Kaupat ovat täynnä terveellisiä vaihtoehtoja mutta silti se epäterveellinen lapsille markkinoitu roska hyppää silmille joka puolelta.
Koetin kerran hätäpäissäni etsiä matkaevääksi Koisolle jogurttia K-kaupasta. Pitkän silmäilyn jälkeen huokaisin helpotuksesta kun näin "vähemmän sokeria" vaihtoehdon. Nappasin purkin käsiini ja kipitin kassalle. Jonossa silmäilin tuoteselostusta ja huomasin siinä olevan sokeria tasan YHDEN GRAMMAN verran vähemmän! Siinä oli 10g sokeria, kun muissa normaaleissa vaihtoehdoissa oli 11g. Tunsin itseni petetyksi. Saako todella noin pienellä erolla laittaa tuommoisen maininnan? Kyllä olisi taas Eviralla töitä. Kävin viemässä huijausjogurtin takaisin hyllyyn ja otin maustamattoman jogurtin sekä sokerittoman pilttipurkin. Parempi kuin ei mitään. Isommista kaupoista löytyy Yosan täyttä marjaa jogurtit joissa ei ole lisättyä sokeria mutta kyllä niitäkin saa suurennuslasin kanssa hakea.

Jonkinverran tuottajat ovat heränneet onneksi yleistyvään sokerinvähentämiskamppanjaan, sillä pillimehujen kylkeen on ilmestynyt Stevia merkintä. Makeutettuja pillimehuja. Puolet vähemmän sokeria. Johan on markkinat. Ei se ongelma mielestäni ole se yhden pillimehun sokeriannos. Eiväthän pillimehut kuulu jokapäiväiseen ruokavalioon joten itse olen vakaasti sitä mieltä että sokeri sokerina sillointällöin mutta arkipäiväisessä käytössä sokeria ei tarvitse eikä saa olla jokapaikassa, esim niissä välipalajogurteissa. Diabeetikoille varmasti sopivia mutta esimerkiksi muutaman kahvilan valikoimassa Steviamehut olivat ainoat tarjolla olevat pillimehut.
Miksi ihmeessä sokerittomat versiot kiipivät herkkuhyllyille mutta päivittäistavaroita ei huomioida juuri ollenkaan? Jopa leivässä on sokeria. Piilosokeria jokapuolella! Noh se sokerista.

Minä olen niitä äitejä joita ajatus päiväkodista ahdistaa. Jos Koiso olisi päiväkodissa, henkilökuntaa ahdistaisi ajatus minusta. Vältän sitä vaihtoehtoa viimeiseen asti. Suurin syy on varmasti ideologia lapsen hoitamisesta itse. Mutta osasyy on myös ravinto. Haluan itse vahtia mitä tyttäreni syö. Ravinnon laadulle ei useinkaan voi mitään. Ymmärrän kyllä säästöt vaikka tässä kohtaa säästetään väärästä päästä, mutta esimerkiksi Lautasmalli päiväkodeissa on ihan puppua. Sitä ei edes yritetä. Lapset mättävät tyhjää hiilarihöttöä lautasellisen, välipalaksi sokerikiisseli ja sitten ihmetellään kun desipelit ovat kaakossa ja lapsiakin väsyttää. Ihme.

Tuosta lautasmallista stressasin itsekkin alkuun Koison alkaessa syömään kiinteitä. Mutta loppujenlopuksi sen toteuttaminen ei ollutkaan niin vaikeaa kuin kuvittelin. Puolet lautasesta olisi hyvä olla kasviksia. Mitään fetasalaattia Koiso ei suostu syömään joten ratkaisuja piti etsiä muualta. Meillä siis puolet lautasesta yleensä täytetään keitetyillä porkkanoilla, maissilla, wokkivihanneksilla, tomaateilla, kurkulla, paprikalla, porkkanaraasteella jne... Ei se tietenkään joka ruoalla onnistu eikä Koiso ihan joka kerta edes syö niitä kasviksia mutta toivon että tätä kautta tottumus terveelliseen ruokavalioon käy helpommin. Ainakin tulee esimerkin voimalla pidettyä kiinni omasta painonpudotushaasteesta, sillä ei niitä maisseja voi itsekkään unohtaa kattilaan jos haluaa jotain niistä lapselleen opettaa. Riittää että iso takapyrstö kertoo ettei tarpeeksi ole porkkanat itselle aina maistuneet

Mutta en minä täysin ehdoton näissä asioissa ole. Jos menemme kahvilaan, Koiso saa keksin. Jos kaveri juo piknikillä pillimehua, saa Koisokin pillimehun. Tarkoitus ei ole että meidän lapsi juo lämmintä vettä kun toisilla on kädessä limppa. Kotonakin herkutellaan välillä esimerkiksi letuilla jäätelöllä. Pääasia ei ole kaiken kivan kieltäminen vaan kun ravinnon runko on kunnossa, sinne mahtuu niitä hetkittäisiä pillimehuja joita ei tarvitse myrkyttää makeutusaineilla.
Tuntuuko hankalalta keksiä sokerittomia välipaloja? Tässä hieman vaihtoehtoja: 

Maustamaton jogurtti/viili+soseutettua banaania/omenaa
Talkmuroja+maitoa+Soseutettua hedelmää tai paloja
Puuro+soseutettu hedelmä+maito
Apinaeväs (ohje esim täältä)
Banaaniletut
Suolaiset muffinsit (ohje) sisältö muokattavissa
Smoothiet 
Kaikkea voi lisäksi mixata erilaisilla marjoilla.

Entäs ne kasvikset lautasentäytteeksi? Meillä maistuu seuraavat:

Wok-vihannekset. Itse pilkotut ja valmiit pussit. Wokataan pannulla.
Uunikasvikset. Uunipellille esim porkkanaa, bataattia, punajuurta ja paprikaa. 200c+40min
Raasteet. Porkkana/kaali/punajuuri
Vihanneslohkot; Minitomaatit, kurkut, paprikat, avokado, kesäkurpitsa...

Aina sen vihanneksen ei tarvitse olla selkeästi erotettu pääruoasta. 
Lasagne kesäkurpitsalevyistä
Moussaka runsaalla kesäkurpitsalla
Täytetyt ruisletut kasvistäytteellä
Parsapyörykät
Kasvissosekeitto

Tässä hieman esimerkkiä meidän lemppareista. Mitään uskontoa ei tästäkään tarvitse tehdä. Jos se mustaherukoista tehtävä kiisseli on kammottavan hapanta jonka ajattelit tarjota uunipuuron kanssa, lisää siihen sitä sokeria. Ei lapsi siitä pilalle mene kun pääpiirteet ovat kunnossa!

Meillä synttärit eivät ole sokerittomia. Fanaattiseksi minusta ei ole. Vaikka fanatismissa kyllä on kadehdittavaa päättäväisyyttä. Jos kuitenkin sokeritonta herkkua kaipaa juhliin, ehkäpä cakepopsien kaveriksi, voi kokeilla vaikkapa tämmöistä. Ohjeen löydät ihastuttavan inspiroivasta Frutti di mutsi blogista!
Kuva Frutti di mutsin blogista






7 kommenttia:

  1. No vastauksena otsikkoon varmaankin siksi kuten itsekin kerroit, että kun on kiire ja ei välttämättä ihan joka maailman elämän tilanteessa ole varautunut itse oikein ja kunnollisella ravinnolla, niin siksi. Itse koitan pitää huolta että lapset saa suurimmaksi osaksi sitä hyvää ravintoa, niin silloin satunnaiset keikaukset siihen huonompaan ei maata kaada. Onhan se hedelmänkin sokeri, esim banaanista, aika tujua ainetta ja nostaa verensokeria yllättävän paljon. Että kohtuus kaikessa, ihan kaikessa :) Mun mielestä tosi hienoa että entistä useammat tiedostaa nää ravintoasiat ja miettii niitä juurikin lasten kohdalla - yllättävän paljon pidetään omia "kuureja" mutta lapset syö vieressä pullaa ja nakkeja :) No joo, syödään meilläkin pullaa ja nakkeja, joskus!

    VastaaPoista
  2. Ymmärrän tottakai satunnaiset roskan syönnit. Mutta esimerkiksi miksi kauppojen hyllyt notkuvat sokerimuroja mutta sokerittomia vaihtoehtoja löytyy vain yksi? Miksi sokerivapaita jogurtteja on hyllyssä yksi tai ei yhtään kaupassa? Banaani toki nostaa verensokeria mutta on se silti terveellisempi vaihtoehto kuin esimerkiksi banaanijogurtti johon on lisätty valkoista sokeria ja ylipäätään se että totutetaan lapsesta asti teollisen sokerin makuun.

    Meillä ei koskaan kotona syödä nakkeja koska en itse pidä niistä (maku on mielestäni yöks) mutta olen annan esimerkiksi kiinalaisessa ravintolassa friteeratun nakin lapselle :D Ja nakkikeittoa on syönyt mummolassa eli enhän toki itsekkään ole ehdoton, mutta tarkoitin tuolla postauksella nimenomaan kauppojen antia ja sitä perusterveellisyyttä mikä tuntuu puuttuvan niin kauppojen kuin päiväkotienkin valikoimasta.

    VastaaPoista
  3. Hih,tiedätkin mitä mieltä mie oon tästä; ) :). Hyviä vinkkejä lopussa :)

    VastaaPoista
  4. Hyvä ja tärkeä postaus. Oletko koskaan miettinyt sitä kun neuvolasta sanotaan, että kunhan syö jotain, tai anna vaikka mehua jos ei muut nesteet mene? Maitoallergisen, pieniruokaisen äitinä ei aina ole helppoa. :( Niin ja ei kannata pelätä päiväkotia tai kouluruokia, kyllä ne lapset kasvaa silläkin :) <<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toki jos tilanne on se etä lapsi esim kipeä eikä muut nesteet mene kuin mehu niin silloin annetaan mehua. On se parempi kuin suonensisäinen nesteytys. En osaa kuvitella itse tilannetta että muun kuin kipeänä olon vuoksi ei muut nesteet menisi. Meillä mehua on annettu ekan kerran reilusti yli vuoden ikäisenä ja silloinkin semperin mehua missä ei ole lisättyä sokeria eli lapsi oli ehtinyt jo tottua muihin nesteisiin hyvin eikä kääntänyt kelkkaa mehunjuojaksi :)
      Meillä ei ole allergioita ja lapsi normaaliruokainen ollut aina joten ongelmia ei ole ollut. Sitten en tiedä mitä tekisin jos lapsi olisi auttamattoman nirso eikä vain suostuisi millään syömään mitään kasviksia :D meillä on onneksi totuttu niihin. Ja juu toki lapset kasvaa päiväkotiruoallakin, lapset kasvaa millä ruoalla vain mutta itselleni on tärkeää ne ravintoarvot ja uskon niillä olevan merkitystä. :D mutta hyvä pointti tuo koulu, sitä nimittäin en voi estää eli viimeistään silloin on höllennettävä otetta lapsen ravinnon vahtimisesta <3 tsemppiä arkeen pieniruokaisen kanssa

      Poista
  5. hyviä vinkkejä tuossa lopussa, kiitos niistä! :) meidän neidille ainakin niin huonosti maistuu kaikki kasvikset vaikka joka ruokailulla niitä tuputetaankin :D itse päiväkotitanttana olen ihan samaa mieltä noista välipaloista, ihan liikaa sokeria ja meidän päikystä hedelmät ja marjat ainakin uupuvat ihan kokonaan :/ taitaa kerran kuudessa viikossa olla hedelmää välipalana...Olen ääneen tätä ihmetellytkin työpaikalla ja vastaukseksi olen saanut että ruokalistat ovat ravitsemusterapeutin tarkistamat, ihmettelen kyllä että minkälainen terapeutti on kyseessä ;) mä en ole mikään sokerinatsi enkä sulata oikein sitä ajattelu tapaa vaikka terveellistä onkin mutta kohtuus kaikessa! Sun kanssa ihan samoilla linjoilla, kun ruokavalio on muuten kondiksessa niin ei silloin tällöin tapahtuva herkuttelu haittaa! :)

    VastaaPoista