But I’m a human not a sandwich -blogin Iina aloitti suuren suosion saaneen #oikeanainen haasteen jokunen päivä sitten. Mietin hetken voinko osallistua koska en ole ikinä epäillyt ettenkö olisi oikea nainen. Olen miettinyt kelpaanko maailmalle yksinkertaisena, puolisolleni paksuna, lapselleni äitinä jne. Mutta en ole tullut ajatelleeksi kelpaanko naisena. En tiedä miksi se ei mielessäni ole käynyt mutta nyt on korkea aika pohtia tätäkin asiaa.
Kun tällainen haaste saa näin suuren suosion, se voi tarkoittaa vain yhtä asiaa; sitä että oikeus olla oikea nainen millaisena naisena vain ei ole itsestään selvää. Miten se on mahdollista? Miten kertakaikkiaan tässä suvaitsevaisuuden valtakunnassa voi olla mahdollista että media ja toiset ihmiset voivat määritellä jonkun naiseuden esimerkiksi ulkonäöllisin perustein? Jos olet liian laiha ja sinulla on liian pienet tissit, et ole tosinainen. Jos pukeudut "väärin" etkä meikkaa, et ole naisellinen. Jos olet rehevä ja sinulla on liian isot tissit sekä vielä uskallat sanoa itseäsi naiselliseksi, olet wannabetosinainen.
50-luvulla naiseuden määritteli se mitä housuista löytyy. Ilmeisesti nykyaikana naisen yrittää tehdä se mitä paidan alla pullottaa (tai ei pullota). Ei myöskään unohdeta kodin seinien sisäpuolta. Enää ei riitä pimppi, pitää olla myös oikean kokoiset rinnat, oikean kokoinen pyrstö ja oikeanlaiset harrastukset, elämäntavat sekä staili ollakseen oikea nainen. Naiseuden muottiin pitää mahtua. Puhumattakaan äitiysrepertuaarista. Kaikkihan tietävät että tosinainen imettää 3 vuotta, käyttää kestovaippoja (jopa omaishoidettavalla mummolla), tekee ruokaa 5 kertaa päivässä, silittää koko perheen vaatteet ja vaihtaa sisustusta 4 kertaa vuodessa.
70-luvulla poltettiin rintsikoita, otetaan mallia sieltä ja poltetaan 2015-luvulla naiseuden määritelmät!
Minä sheivaan 3 kertaa viikossa. Kengän numeroni on 36. Olen siis oikea nainen. Minä kampaan hiukseni päivittäin, meikkaan ja käytän yö -sekä päivävoidetta. Minulla on kaapissa 20 paria korkokenkiä ja Burberryn huivi. Olen siis oikea nainen. Kuppikokoni on isompi kuin kahvikuppi ja rakastan shoppailua. Olen heteroavioliitossa ja minulla on lapsi. Pelkään kuollakseni hämähäkkejä sekä hiiriä. Olen siis oikea nainen. #oikeanainen. Tottatosiaan.
Inhoan minihameita. Olen silti oikea nainen. En voi sietää jättimäisiä korvakoruja enkä käytä hajuvesiä. Se ei tee minusta vähempää naista. Joskus tukkani on niin takussa että sen selvittämiseen tarvitsee sakset. Toisinaan lainaan mieheni deodoranttia ja tunnen oloni kotoisaksi. Ja varsinkin naiselliseksi. Pyykkivuoreni hakee vertaistaan ja vihaan pyykinpesua. Sama juttu silitystä odottavien vaatteiden kanssa. En tykkää myöskään lattioiden pesusta enkä ole minkään sortin kodinhengetär. Olen silti oikea vaimo. Pukeudun kotona puolisoni boxereihin ja t-paitaan. Carrie Bradshawkin teki niin. Ja hän vasta oikea nainen olikin! En osaa solmia kravattia enkä keittää riisipuuroa. Myöskin stringit katoavat sinne jonnekkin minun jalassani. Minä olen tällainen Nainen. Jos naiseus määriteltäisiin edellämainittujen asioiden perusteella, puolisoni olisi homo.
Kuva on jäätävällä tavalla otettu alaviistosta surkealla perseenkohotuslinssillä mutta koska kyseessä on #oikeanainen postaus, en edes photoshopannut! Ugh, olen aito. |
Haasteeseen on osallistunut mm Kun äiti kelaa ja Lapsellista
Naiset eivät vain VOI voittaa misogynistisen yhteiskunnan säännöillä pelatessaan. Pitää murtaa säännöt.
VastaaPoistaNiimpä! :D
PoistaTää oli huippu! Varsinkin tuo eka kuva! :D
VastaaPoista<3 kiitti
Poista