perjantai 3. huhtikuuta 2015

Ilonpilaajan kodissa raikuu nauru

Sain paljon palautetta edelliseen postaukseeni koskien virpomisen kieltämistä. Minä olen nipottaja. Natsimutsi. Ilonpilaaja. Tekopyhä. Kaiken kivan kieltäjä. Arvatkaa mitä? Meillä ei myöskään kaiverreta Halloweenina hirviökurpitsoja eikä vappuna laiteta päähän välkkyviä pirunsarvia. Ei vaikka Koiso kuinka pyytäisi.  Ja ihan vain koska minä en tykkää niistä. Järkyttävän itsekästä kasvatusta. Nykyaikana suomitaan vapaan kasvatuksen tuloksia (ja syystä) mutta selkeästi myös omista näkemyksistä ja arvomaailmasta kiinni pitäminenkin on väärin. Absolutely wrong.

Mitä meillä sitten saa tehdä? Saako mitään? Saa. Vappuna saa pukeutua miksi tahansa otukseksi maan ja taivaan väliltä. Helvetti ei tosin mahdu siihen väliin joten demonit ovat kiellettyjä. Pääsiäisenä meillä saa etsiä piilotettuja suklaamunia  ja joulunakin tulee lahjoja.


Meille saa Koison kasvaessa tulla niin paljon kavereita leikkimään kuin hän haluaa pyytää. Meille saa tulla yökylään ja meillä saa kavereiden kanssa leipoa pipareita ja syödä niitä kaakaon kanssa välipalaksi.
Koiso saa pomppia kuralätäköissä niin paljon kuin ikinä haluaa. Ulkovaatteet saa sotkea niin kuraisiksi kuin se ikinä vain onnistuu ja jäämäkeä saa laskea vaikka maa vähän pilkottaisikin alta. Haalari saa kulua pyrstöstä, ei haittaa. Meillä pääsee Eläintarhaan ja Linnanmäelle. Kesällä ollaan paljon uimarannoilla ja tehdään piknikkejä perhepuistoon.


Meillä saa syödä sormin, saa lusikoida maitoa lasista ja saa hämmentää äidin kanssa kastiketta hellalla. Meillä saa soittaa soittimilla niin paljon kuin sielu sietää, silloinkin kun äiti ei jaksaisi kuunnella. Meillä saa hullutella, hassutella ja nauraa, sydämmensä kyllyydestä.

Kodissamme raikaa nauru ja elämänmakuinen meno. Joka päivä. Silloinkin kun arki on kurjaa ja kaikilla on norovirus.


 Joskus mietin, jääkö lapseni jostain paitsi kun ei saa katsoa päivisin tuntikausia televisiota tai mennä virpomaan. Tuleeko hänestä onneton jos hän ei usko Joulupukkiin? Niinä hetkinä, minä katson Koisoni lähes aina nauravia kasvoja ja hersyvää lapsen olemusta ollen aivan varma, ihan satavarma että lapseni on onnellinen.

                 Onnelliseksi ei tee se että tekee mitä pitää, vaan se että pitää siitä mitä tekee.

19 kommenttia:

  1. Ei se nyt oikein ole siitä kyse, että arvoja ei saa olla, vaan koetaan tietyt arvot (aikansaeläneet kristilliset arvot mm.) haitallisiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Millätavalla on haitallista ettei lapsi saa mennä virpomaan? Eikä kaikki liity edes kristillisyyteen. Entäs Jehovantodistajat? Heidän lapset eivät saa viettää edes syntymäpäiviä. Ei omia eikä toisten. Sitäkään ei pidetä mitenkään haitallisena. Lestadiolaiset lapset eivät saa katsoa telkkaria, eivät edes kavereilla. Onko se haitallista? Entäs muslimit? Heillä ei ole Joulua. Koetaanko se haitalliseksi? Jos joku muslimibloggaaja kertoo ettei heillä vietetä joulua, Tuskin palauteboxissa on shitstorm. Se kuitattaisiin vain sillä että no ompas tylsää. Ja sitten se että virpomisen tilalla on munajahti kavereiden kanssa on haitallista :D en kestä.

      Eri perheissä on eri säännöt ja eri tavat. Kaikki perustuu joihinkin arvoihin. Ne eivät ole haitallisia. Ei lapsi vahingoitu siitä ettei mene virpomaan. Moni lapsi ei pääse virpomaan ihan jo siitä syystä että esim asuu haja-asutusalueella.

      Poista
  2. Tämän maailman henki on vähän niin, että "tee kuin muut muuten sinua ei hyväksytä"...vaikka joka paikassa toitotetaan "ole oma itsesi" niin yritäppä tehdä niin kuin itse koet oikeaksi niin johan valuu sontaa niskaan.

    Miten ihmeessä tällanen asia voi olla haitallista??
    Parempi se on oppia pienestä asti ettei tarvi olla kuin naapurin Maija...tietysti mukaillen sen vertaa, ettei jää ulkopuoliseksi....

    Mitä enemmän vanhat arvot on kaikonnu ihmisistä sitä enemmän ihmiset on sekasin, vouhotetaan turhanpäiväsista ja unohdetaan oleellinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niimpä :( oma itsesi tarkoittaa lähinnä että kuulu valtavirtaan. Ulkopuoliseksi tyttö ei jää sen vuoksi. Tilalle tulee muuta.

      Poista
  3. Hyvä kirjoitus! :) lapsilla kuuluu olla rajoja eikä erilaisuus saisi ikinä olla haitallista lapselle. Jos et halua opettaa lastasi pukeutumaan piruksi halloweeninä niin mikäs siinä :D Omasta puolestani voin sanoa että lapseni kasvatan samallatavalla. Lasteni ei tarvitse oppia "tapoja" joista en pidä tai joita en koe tarpeellisiksi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D nimenomaan, ei tarvi opettaa tapoja joista ei itse pidä! Sinäpä sen sanoit :)

      Poista
  4. Kukin tavallaan :) vähän pisti silmään suurena epäjohdonmukaisuutena että annat muiden pakanoiden virpoa teille. Minkälaisen esimerkin se antaa lapsille? Kohteliaisuudella ei ole sen kanssa mitään tekemistä, vaan sehän on just suuren järkähtämättömyyden murtumista heti kun se pitäisi viedä loppuun asti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tän taustalla on pääasiassa se että mä en pidä noituudesta ja mun mielestä on puistattavaa että lapsia puetaan noidiksi. Mä en vain pidä siitä. En ajattele että lapset olisivat pahanhengen lähettiläitä. Tajuan kyllä että se on leikkimistä, en vain tykkää että oma lapseni sellaista leikkisi. En näe että järkähtämättömyyteni horjuisi. Toki kun lapseni kasvaa täytyy asia miettiä uudestaan jos hän pahoittaa mielensä siitä ettei pääse virpomaan. Silloin tietenkään ei meillekkään voi virpojia tulla.

      Poista
  5. Minä itse en osaa ajatella, että noidat olisivat "pahoja" hahmoja. Se, että kristinusko vainoksi keskiajalla noitia, johtui kyllä pikemminkin siitä, että kansan parissa tärkeiden parantajanaisten koettiin heikentävän kirkon valtaa ja heidät piti jotenkin mustamaalata. Suurin osa noista naisista oli kristittyjä ja paransi esim. yrteillä. Onko teillä haltiattaret kiellettyjä? Sehän on vähän niinkuin noidan hyvisversio. Ja nyt puhun niistä stereotypioista, mitä Disneyn filmit on meille opettaneet. Pääsiäisenä ovelta ovelle kiertävät noidat ovat kyllä niitä hyviä, kilttejä ja auttavaisia noitia :) Mutta en usko, että vakaumuksesi silti on lapselle haitaksi tai olisi ilonpilaamista millään muotoa. On sitä elämässä muutakin kuin virpominen ja kurpitsat! Itse en halua pienelle pääkallokuvioita. Minusta se on vähän kuin manaisi onnettomuutta osakseen, mutta tämmöinen uskohan on tietty oikeastaan taikauskoa...

    VastaaPoista
  6. Tiesitkö muuten, että täällä Itä-Suomessa virpominen siunatulla oksalla on nimenomaan kristillinen tapa. Täällä ei perinteisesti pukeuduta noidiksi vaan ihan omina itsenään lapset virpovat hyviä asioita naapureille.

    VastaaPoista
  7. Meilläkään ei lapset kierrä virpomassa. Itse tuli pienenä muutaman kerran sitä harrastettia, mutta nyt jälkeen päin ja omia lapsia saaneena olen miettinyt että minkä vuoksi pitää juosta ovelta ovelle suklaamunien perässä. Ei se ole pääsiäisen idea. Eivätkä lapseni jää mistään paitsi, suklaamunat voi saada muutenkin (koska niiden takiahan lapset oikeasti juoksevat ovelta ovelle...

    VastaaPoista
  8. Minäkää en innostu halloween hirviö meiningistä. Meillä kyllä virvotaan vanhemmat ja isovanhemmat. Pukeutuminen ei tosin ikinä, edes mun lapsuudessa kuulunut perinteisiin. Eikä myöskään ovelta ovelle kiertely. Pääsiäis sunnuntaihin kuuluu munien piilottelu hauskaa hommaa kaikista. Hyvä kirjoitus ja juuri sellaista iloista elämisen meininkiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :)
      Kuulostaa luonnollisemmalta tuo tapa virpoa tutut ilman noitakuteita :)

      Poista
  9. Aiotko kertoa lapsellesi suoraan, ettei joulupukkia ole olemassa? Etkö pelkää, että lapsi saattaa vahingossa paljastaa totuuden myös toisille lapsille?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aion sanoa. Miksi minun lapseni ei saa sanoa ettei joulupukkia ole olemassa mutta minun lapselleni saa sanoa ettei Jumalaa ole olemassa?

      Selitän lapselle että jotkut uskovat Joulupukkiin oikeasti mutta meille se on leikki. Jos lapsi kertoo näkemyksensä toisille lapsille, sitten kertoo. Kyllä toisetkin lapset kertovat mielipiteensä Jumalasta lapselleni.

      Poista
  10. Saako lapsesi lukea Aku Ankkaa, kun siinähän on se Milla Magia ja Matami Mimmi?

    Mä oon samoilla linjoilla sun kans esim tosta Joulupukki asiasta, en aio valehdella lapselleni mistään satuolennosta. Tosin mun satuolentokategoriaan menee myös jumalat, enkelit, keijut ja sen semmoset.

    -A

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saa lukea aku-ankkaa. Sen ikäisenä kun aku-ankka kiinnostaa, saa myös halutessaan mennä virpomaan. Lapsen ei ole pakko noudattaa meidän elämänkatsomusta jos ei halua, kun alkaa ymmärtää asioita. Koison ei ole pakko uskoa Jumalaankaan eikä häntä painosteta uskomaan siihen. Häntä ei pakoteta kirkkoon ja hän saa 14 vuotiaana mennä koulun discoon. Meillä ei eletä mitään hurmoksellista "Mitään ei saa tehdä" elämää vaan eletään sen mukaan mikä tuntuu oikealta. Virpominen ei tunnu oikealta koska en pidä noidista. Mutta jos lapseni isompana ymmärtäessään asioita tykästyy noitiin tietäen myös meidän kannan asiaan, en aio sitoa kotiin ja polttaa akuankkoja.

      Poista
    2. Ja lisään vielä että meille myös tulee se joulupukki jouluisin ;) Lapsi ei jää siitä paitsi. Me emme vain uskottele että se on totta vaan se on leikki. Emme korosta sitä että joulupukki on satua mutta jos lapsi kysyy, emme valehtele.

      Poista
  11. Minun on niin vaikeaa nähdä virpomista minään noituutena, kun meillä se on nimenomaan hyvän toivottamista virvottaville. Ortodoksisessa perinteessä ymmärtääkseni vitsat on jopa siunattu kirkossa ennen virpomista!

    VastaaPoista