maanantai 16. kesäkuuta 2014

Ensimmäinen juhlakattaus




Koison 1-vuotis synttärijuhlia juhlittiin eilen. Syntymäpäivät olivat toissapäivänä mutta samalle päivämäärälle sattuivat puolisoni serkun häät.
Tästä syystä syntymäpäivien tarjoilujen teko tapahtui juhlapäivää edeltävänä yönä. Ja tunti sen jälkeen kun vieraat olivat jo saapuneet.

Tässä Menu:

Täytteiden ohjeen sain ystvättäreltäni.
Juhlien jälkeen mieheni kehoitti minua
kysymään useammin ruokaohjeita ystäviltäni.
En ole varma mitä hän sillä tarkoitti.
Muurinpohjaletut Lihatäytteellä
Muurinpohjaletut Kana-curry täytteellä
Perunasalaatti
Vihreä Salaatti
Lämminsavulohi
Grillivartaat
Pekoniherkkusienet valkosipulitäytteellä

Täytekakku
Suklaajuustokakku
Raakakakku
Cakepopsit
Letut omenahillo+agavesiirappi
Charlotte Rousse




Mielestäni edellämainittu menu oli etukäteen ajateltuna oikein helppo toteuttaa.
Todellisuus oli toinen.
Osa oli pakko delegoida anopille ja appiukko tuli onneksi paistamaan letut ja vartaat.
Kesken paiston näin ikkunasta ystävällisen grillimestarin kiristyneen ilmeen. Selkeästi käpy oli kärvähtämässä. Kaikki varrastikut olivat palaneet grilliin ensimmäisen 5 minuutin aikana.
Olin tietenkin unohtanut lukea ohjeet, joissa kehoitettiin liottamaan varrastikkuja vedessä 20 minuuttia. Minun moka. Onneksi niistä tuli oikein hyvä varrasvuoka ilman vartaita eikä kukaan edes tiennyt että tikut puuttuivat!



Edellisyönä valmistunut suklaajuustokakku onnistui ilman sen suurempia murheita. Tosin siitä piti tulla valkosuklaajuustokakku, mutta valkosuklaa paloi sulatusvaiheessa pohjaan. (mikä vesihaude?)
Onneksi karkkikätköni osoittautui pelastukseksi. Jokaisen kunnon laihduttajan yläkaapin nurkasta löytyy 200g maitosuklaata.


Lettuihin laitettiin itsetehtyä omenahilloa. Pienenä vinkkinä, jos aiotte nakittaa puolisonne kuorimaan 2kg omenoita; kannattaa pitää huolta kuorimaveitsen tallessa olosta. Mieheni ilme oli epäuskoinen ojenaessani hänelle omenasäkin ja juustohöylän.






Cakepopsit. Kauniita katsella, lähes helvetillisä valmistaa. Typerä muoti-ilmiö.
Sain cakepops taikinan onnistumaan kohtuullisesti, mutta tikutusvaiheessa pallot eivät pysyneet tikuissa. Menetin hermoni täydellisesti.
Vimmaisen hermoromahduksen partaalla kaivoin kaapista tomusokeria ja kaadoin sitä 2dl taikinaan. 1dl perunajauhoja perään. Taikina jämäköityi ja kuin ihmeen kaupalla pallot jämähtivät tikkuihin. Makukin oli kohtuullinen. Tai kohtuullisen makea.
Olin tosin unohtanut että tikut pitää saada pystyyn. Silläaikaa kun raapustin kysymykseni facebookkiin, piti mies kärsivällisesti tikkuja pystyssä. Myönnän kuuluvani äityleihin. Pahamaineinen facebookryhmä jossa äidit repivät toisiltaan tekoripset päästä. Mutta tälläkertaa sain vastauksen alle 2 minuutissa.
Cakepopsit pysyvät kauniisti paikoillaan sokeriin pystytettynä!

Laitoin tyhjään pilttipurkkiin hienoa sokeria ja koristelin pitsiteipillä jonka olin saanut lapsimessuilta testattavaksi. Teippi pysyy purkissa oikein jämäkästi ja on kaunis katsella. Ainut haitta on, ettei se kestä pesua kovin hyvin. Jos joku innostuu askarteluteipeistä, niitä voi ostaa teippitarhasta


Bongasin netistä ihania vesimelonista kaiverrettuja pöllöjä. Kaiken kiireen ja paniikin keskellä en edes uskaltanut sanoa miehelleni "hei koverra vielä tämä pöllö"...  Joten otin veitsen omiin pikku kätösiini ja yritin kovertaa pöllön. Jo ensimmäisellä viillolla tajusin etten minä ymmärrä veistämisestä yhtään mitään. Joten koversin melonin tyhjäksi ja lisäsin hedelmät päälle. Sai luvan kelvata. Oikein hyvää pikkunaposteltavaa pienille ihmisille. Juhlien jälkeen siivosin pöydän alta lukuisia puoliksi syötyjä viinirypäleitä.


Meillä on aina matkassa katastrofin ainekset. Huomasin pääruoan jälkeen, ettemme olleet muistaneet hankkia kahvinkeitintä. Meidän perheessä kukaan ei juo kahvia joten viereiden tullessa olemme keittäneet pannukahvia. Alle puoli litraa vetävä tee-pannu vaan ei ole paras vehje juhlavieraiden kahvitukseen. Sen piti kuitenkin kelvata. Vieraat joutuivat odottelemaan kahviaan joka saapui muutaman kupin erissä, mutta tein kuitenkin odotteluvirvokkeeksi kirpakan kesäjuoman.


Vichyvettä ja puolukkamehua 1/4
Koska tämä ei ole mikään siloposkinen lifestyle-blogi, on minun julkaistava myös epäonnistumiseni! Niitä oli tässä keississä yksi. Maidoton, munaton, soeriton ja gluteeniton marja-raakakakku. Pohja taateleita ja manteleita jotka eivät murskaantuneet kunnolla ja kuorrute marjoista, pähkinöistä sekä agavesiirapista. Tämä tapaus ei hyytynyt, johtuen varmaankin lehmän luusta tehdyn liivatteen puutteesta. Kakku oli ohjeen mukaan laitettava pakkaseen, mutta jo lautasella koko komeus suli, leväti ja lörpähti. Maku vetinen.



Koison ensimmäinen syntymäpäivä oli kaikenkaikkiaan oikein onnistunut.
2.vuotis syntymäpäivät ovat jo suunnitteilla. Tai ainakin olen suunnitellut etten aio tehdä sinne raakakakkua enkä Cakepopseja.




2 kommenttia:

  1. Mitä laitoit cakepopsien taikinaan?

    VastaaPoista
  2. Näissä oli perinteinen kakkupohjataikina (suklaakakku+voi) joka jäi vetelän ja löysän oloiseksi. Lisäsin siiden 2dl tomusokeria ja 1dl perunajauhoja... :D sitä ei varsinaisesti kehoitettu missään tekemään mutten keksinyt muutakaan joilla taikinan saisi timmimmäksi. Olen kuullut kehuttavan keksitaikinaa, sitä täytynee kokeilla seuraavaksi

    VastaaPoista