keskiviikko 2. heinäkuuta 2014

Sosiaalinen äiti


Sosiaalinen media. Olen kirjoittanut siitä ennenkin.

Facebook on tuonut täysin uuden ulottuvuuden koko elämääni. Mutta varsinkin äitiyteen.
Koko paikka kuhisee erilaisia äitiryhmiä, vauvaryhmiä ja äiti-isiryhmiä. Viimeisimmissä oikeastaan isit ovat vain taustalla. Itseasiassa epäilen että äidit ovat käyneet puolisoidensa kännyköillä liittämässä salaa heidät näihin ryhmiin. Niin minäkin liitin mieheni kestovaipparyhmään.

Tosin olin puoli vuotta myöhemmin unohtanut kyseisen asian tapahtuneen toimestani ja valitin ryhmässä mieheni laiskuutta kestovaippailun suhteen ja kyselin kuinka saan koulutettua hänet paremmin imujen irroituksen osalta. En kuitenkaan tajunnut facebookin ominaisuutta ilmoittaa kavereiden julkaisusta samassa ryhmässä.
Illalla odotti perheriita koska olin käyttänyt jossain lauseessa nimitystä aasi eikä hän ymmärtänyt vitsin osuutta kyseisestä ilmaisusta.

Suurin osa odottavista äideistä kuuluu johonkin vauvaryhmään. Näissä ryhmissä jaetaan raskauden ilot ja vaivat sekä elämän riemut ja pettymykset. Unohtamatta tietenkään seksielämää tai parisuhdetta.
Tulevat tai jo ennestään olevat äidit jakavat toisilleen neuvoja, ystävällisesti ja vähemmän ystävällisesti.
Jollain käsittämättömällä tavalla täysin vieraat ihmiset lähentyvät ja alkavat luottamaan toisiinsa. Juurikin omasta vauvaryhmästäni erään äidin synnytyskertomuksessa lukee kätilön tekstissä "ei halua kohdunkaulan puudutusta koska facebookin vauvaryhmässä sanottiin ettei se auta ja sattuu".
Ei lisättävää.

Facebookkia koskevissa blogi-postauksissa kaikki äiti-ihmiset odottavat lukevansa Äityleistä. He ovat ryhmä jossa 10 tuhatta enemmän ja vähemmän äiti-ihmistä tappelee ihan mistä tahansa, mihin vuorokauden aikaan tahansa. Minä tyydyn vain sanomaan, että äitylit ovat so last season.

Osittain tämä sosiaalinen media-kulttuuri on minulle täysin pimennossa. Moni bloggaaja löytyy myös Instagrammista.
En ole hyvällä tahdollakaan vielä käsittänyt instagrammin ideaa. Tiedän, että sinne laitetaan kuvia, muttei jakeluuni millään mene, mikä sen ja facebookin ero on? Yritin kirjautua läppärillä Instagrammiin mutta se ei onnistunut alkuunkaan. Menetin hermoni enkä yritä uudestaan.
Twitteristä puhumattakaan.

Tämä Blogikuviokin tuntuu tämmöiselle yksinkertaiselle kotiäipälle perin monimutkaiselta. On kaikenkarvaisia Blogiyhteisöjä, Blogiavards-tilaisuuksia ja Blogilistoja. En pääse jyvälle niistäkään. Mutta yritän perehtyä!
Olen saanut myös haasteita Esim: Suvin elämää ja OurFamilylife bloggaajilta mutten keksinyt itsestäni tarpeeksi järkeviä asioita ottaakseni haastetta vastaan.
Haasteiden tarkoitus on ilmeisesti tuoda näkyvyyttä pienille blogeille ja pieni tämä koisoblogi onkin. Mutta suoraan sanoen, en ymmärrä miten sekään toimii.

Saatan kuulostaa hyvin yksinkertaiselta ihmiseltä.
Mutta koulussa aikuispuolen matematiikan tentin jälkeen opettajani sanoi, että minussa on yllättävän paljon sisäistä viisautta!
Tosin hän ehkä olisi jättänyt sen sanomatta jos olisi tiennyt, että selvitin kaikki tehtävät laskemalla laskun kaikilla mahdollisilla laskutavoilla (+ - :&x) sekä valitsin järkevimmän tuloksen.

Sosiaalisesta elämästä on tullut internetin läpimurron jälkeen hieman haastavaa. Mutta kuten edellä
mainitusti näemme, yksinkertaistetkin ihmiset löytävät elämästä selviytymiskeinot. Niimpä aion toistaiseksi seilata sosiaalisen median vesillä ja otan kaikesta oleellisesta onkeeni. Tai takkiini.










4 kommenttia:

  1. Kiva blogi sinulla! Löysin tämän juurikin sieltä OMV:n kautta. :)))

    VastaaPoista
  2. Kiitti! :D Itsekkin olen sieltä parin päivän aikana bongannut uusia blogeja aamukahvi (ja iltakahvi+päiväkahvi) luettavaksi

    VastaaPoista
  3. Miksiköhän tuo miehet+kestovaipat kuulostaa niin tutulta... Jos haluat, käypä vilkaisemassa blogiani: http://pikku-bambin.blogspot.fi/ Kestoilusta en ole (vielä) kirjoitellut, mutta vähän kaikesta muusta kylläkin. :)

    VastaaPoista
  4. Mä luulen että joku kestovaippailevien vaimojen miehille tarkoitettu vertaistukiryhmä vois olla ihan tarpeellinen omv:n vastapainoksi! Ne vois yhdessä siellä tukea toisiaan tunnollisempaan kestoiluun.
    Kävin sun blogia kurkkimassa ja jään seuraamaan, basilikaohraleivät pääsevät loppuviikosta leivontakokeiluun, olenkin miettinyt mihin noi ikkunalaudalla kiikkuvat basilikat vois käyttää :)

    VastaaPoista