lauantai 20. heinäkuuta 2013

Vaippasirkus

Olen huomannut että eniten päänvaivaa vauvan kanssa aiheuttaa ehdottomasti vaipat. Muut ongelmat, kuten rintaraivarit, turvaistuimen solmussa olevat turvavyöt, ja d-tipat ja niiden ohi tiputtamisesta tuleva keripukki kalpenee vaippaongelmien rinnalla.

Olin päättänyt vakaasti kestovaippailla mutta koska Koisomme syntyi ennenaikaisesti viikolla 35+, oli hänen ruokkimisessa, herättelyssä, ruoan laskemisessa ja maidonpumppaamisessa niin paljon työtä että kestovaippojen sovittelu, pesu ja oikeanlaisten etsiminen tuntui liian työläältä joten siksi meillä ollaan menty alkuun kertakäyttövaipoilla ja nyttemmin vähän molemmilla. Vaippa kuin vaippa, lopputulos on aina sama. Märät vaatteet.

Ensiksikin.. Miksi keskosvaippoja saa vain tilaamalla? Vaikka 2.5kg vauva kuulostaa melkein normaalin kokoiselta, on tämänkokoisen reidet usein kaposet ja näin kyljellään falskaa pissan. Ei auta vaikka reunat taittelisi origameiksi, ei pidä niin ei pidä. Tämä tietää niin monen bodyn pyykkiin menoa päivässä kuin on vaippojakin joten tuli ainakin kumottua kaikenmaailman terävät argumentit kestovaippailua vastaan: väitteiden mukaan kertakäyttövaipoilla pyykkivuori pysyy pienenä.. Hah, niin vissiin. Onneksi kuitenkin olen ostanut kymmeniä bodeja raskausaikana, tiesin että niille tulisi käyttöä!

Entäs sitten vaipan vaihto yöllä? Olen tullut siihen tulokseen että pissavaippa on helpoin vaihtaa sängynpäällä. Vauva virkistyy liiaksi yhden pissan vuoksi jos sen lähtee raahaamaan hoitopöydälle. Ainut ongelma vain on ne vaipat. Ne nimittäin unohtuu sinnetänne. Ei sitä yöllä muista lähteä viemään vaippaa roskiin, vaan se jää useimmiten lattialle odottamaan aamua. Teoriassa. Ennen aamua tosin koira on ehtinyt repiä sen riekaleiksi, tai piilottaa sohvan nurkkaan. Tai sitten aamu venyy illaksi ja nukkumaanmennessä selän alla painaa edellisyön pissamöykky. Yritin sommitella makkariin myös roskakoria kannella, mutta kyllä se niin on että yksi vaippa makuuhuoneessa irallaan sillointällöin on parempi kuin samassa kasassa monta. Eihän se sentään mikään vessa ole! Onneksi tämä helpottuu jahka kestoilun saa sujumaan, kestovaipasta kun ei heti tunnista onko se käytetty vai käyttämätön joten voin kaikessa hiljaisuudessa poimia ne pyykkiin jahka kerkiän ennenkuin mieheni, tuo nalkuttamisen maailmanmestari, ehtii sen tajuta.

Tilasin yhden yhden koon vaipan jota saisi säädettyä erikokoiselle sopivaksi. Kuinka kätevää! Kaikeksi kauhukseni postissa odotti älykkyystesti. Enkä ole muuten koskaan pitänyt älykkyystesteistä. Ahdistavia ja aina väärä tulos. Vaippa oli äkkiä katsottuna täynnä neppareita. Toistakymmentä nepparia siellä täällä vaippaa. eikä minkäänlaista hahmotuskykyä että mikä kuuluu minne. Minkäänlaisia kokoamisohjeita ei tietenkään ollut. Sehän on vain vaippa... Noh onneksi miehen kokoamisohjeaivosolu auttoi tässäkin. Ylemmän rivin nepparit laitettiin kiinni alemman rivin neppareiden kanssa ja näin vaipasta tuli lyhyempi. Sama sivuneppareille ja vielä ylemmät sivunepparit sitten vastakkaiden neppareiden kanssa sen mukaan kuinka kireän halusi ja vapaanaolevat saa jäädä vapaaksi odottamaan kasvua. Vieläkään vauvan pinna ei kestä tätä taiteilua joten käytän niitä vain kun vauva on erityisen tyytyväisellä päällä.

Toinen ratkiriemukas vaippamahdollisuus on harso+kuori. Muotoileppa sitten 12 kohdan ohjeella neliönmuotoisesta puklurätistä vaippa ja pidä se koossa kun pujotat kosteuttapitävän kuoren päälle yön pimeydessä nälkää itkevä vauva kainalossa (älkää ehdottako ensin syöttää vauva jottei itke, kaaressa lentävä oksennus vaippakääntelyn yhteydessä silmille on parempi ehkäistä jos mahdollista) harson päälle.

Entäs sitten sisävaippa+kuori? Muuten ihan kaunis ajatus mutta sisävaipoissa joita ostin ei satu olemaan mitään kiinnitystä! Ne pitäisi vain taitella kiinni :O meillä tämä sisävaippa siis löytyy kuorensa sisältä omenan kokoisena myttynä haaruksista ja tietysti vaatteet märkänä. Netistä löysin ohjeita vaipan kiinnittämiseen, moni suositteli maalarinteippä! Mutta enhän minä nyt sentään teippaa lapsen vaippaa kiinni. On oltava jokin muu ratkaisu. Ja niinkuin vaippavaltameren imagoon kuuluu, niitähän riittää. Parhaimmaksi olen havainnut taskuvaipan jossa on samassa kosteuden pitävä kuori sekä tasku jonne voi sujauttaa imuliinan. Monissa on myös kiinteä imuliina joka ei irtoa eikä tarvitse lisäystä. Suuren maailman kielellä ALL IN vaippa. Helppo käyttää mutta pyykkiongelma on ja pysyy. Usein istuessani vauva sylissä sohvalla, tunnen kädessäni miten lämmin pissa valuu vaipan lahkeensuusta suoraan omille vaatteilleni. Puklua tissien välissä ja pissaa hameen helmassa, tiedän todella olevani äitiyslomalla.

Mutta ei, me emme luovuta vaikka sitten joutuisin pyörittämään kolmea konetta ympäri vuorokauden. Ja muuten, täytyy sanoa että se vaippapyykki ei kyllä tunnu missään. Illalla vaipat pois ämpäristä (tai makuuhuoneen lattialta) ja heitetään kaikki pesukoneeseen ja kone päälle, aamulla ripustus ja illalla kaappiin. Koko homman yhteenlaskettu aika 3min. Heti kun saan vaipat pitämään, uskon kyllä pitäväni kestoilusta. Mukavan värikkäitä vaippoja, ihanan tuntuisia päällä ja kaikenlisäksi se miksi tähän rumbaan lähdin: herkkäihoinen vauvani pysyy ihottumavapaana.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti